Listeriavalvonta laitoksissa ja elintarvikehuoneistossa
Listeriatartuntojen kannalta riskielintarvikkeita ovat erityisesti sellaisenaan syötäväksi tarkoitetut elintarvikkeet, joilla on pitkä myyntiaika ja joiden valmistusprosessi ei tuhoa listeriaa. Listeriabakteeria on todettu säännöllisesti tyhjiö- tai suojakaasupakatuissa kylmäsavustetuissa ja graavisuolatuissa kalatuotteissa. Valtakunnallisessa listeriakartoituksessa 2008 - 2009 yli 30 % edellä mainitulla tavalla pakatuista kalastustuotteista todettiin L. monocytogenes -positiivisiksi.
Evira on laatinut muistilistan kalalaitosten tehostettuun listeriavalvontaan. Ohjetta voi soveltuvin osin käyttää myös liha-alan laitosten ja kasvikunnan tuotteita jalostavien elintarvikehuoneistojen omavalvonnan riittävyyden tarkastamisessa listerian suhteen. Lista löytyy http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/lomakkeet_ja_ohjeet/elintarvikkeet/laitokset/listeriatarkastuslomake.doc
Kalateollisuuden HACCP-pohjainen omavalvontaohje
Elintarviketeollisuusliiton kalateollisuuden HACCP-pohjainen omavalvontaohje on luettavissa osoitteesta http://www.etl.fi/haccp/.
Järviveden käyttö kala-alanlaitoksissa
Evira katsoo, että järvivettä voidaan käyttää kalastustuotteiden käsittelyyn kala-alan laitoksissa, jos veden käytöstä ei aiheudu vaaraa elintarvikkeiden turvallisuudelle. Laitosten valvojia pyydetään kuitenkin huomioimaan elintarvikelainsäädännössä lähiaikoina tapahtuvat muutokset.
Eviran internetsivuilla on enemmän tietoa aiheesta:http://www.evira.fi/files/attachments/fi/elintarvikkeet/valmistus_ja_myynti/valvonta/pk_sektori/jarvivesi_kala_alanlaitos.pdfLisätietoja: ylitarkastaja Carmela Hellsten, p. 050 433 6643, carmela.hellsten@evira.fi
Maa- ja metsätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista (ml. dioksiini)
Asetus on luettavissa tästä.
Terveyslupa kalojen, rapujen ja simpukoiden kasvattajille
Vesiviljelyeläinten eli kalojen, rapujen ja simpukoiden kasvattajien tulee hakea toiminnalleen terveyslupa Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta 1.2.2009 mennessä. Luvan tarvitsevat lähes kaikki toimijat, jotka kasvattavat kaloja, rapuja tai simpukoita sekä näiden hedelmöitettyjä sukusoluja myyntiin tai muutoin luovutettavaksi elintarvikekäyttöön, jatkokasvatukseen tai istutukseen. Tapaukset, joissa kasvattajan ei tarvitse hakea terveyslupaa on lueteltu Eviran internetsivuilla. Perkaamo tarvitsee terveysluvan, jos siellä perataan helposti leviävän kalataudin vuoksi perustetulta rajoitusalueelta peräisin olevia kaloja.
Keskeinen osa lupahakemusta on toiminnan omavalvonnan kuvaus. Siinä yritys kuvaa, miten se jokapäiväisessä toiminnassaan ehkäisee eläintautien leviämistä. Omavalvonnan suunnittelussa ja kuvauksen laatimisessa auttaa Euroopan kalatalousrahaston rahoittama Turbin-hanke.
Terveysluvan tarkoituksena on lisätä toimijoiden vastuuta eläintautien leviämisen ehkäisemisestä. Lupatarve perustuu 31.7.2008 voimaan tulleeseen lainsäädäntöön: Eläintautilain muutos 408/2008 ja MMM asetus kaloissa, äyriäisissä ja nilviäisissä esiintyvien eläintautien vastustamisesta 470/2008. Terveyslupa vaaditaan toimijoilta kaikissa EU-maissa (direktiivi 2006/88/EY). Linkki luetteloon luvan saaneista suomalaisista yrityk-sistä ja niiden laitoksista löytyy syksyllä 2009 Eviran internetsivuilta. Kussakin EU-maassa tehdään vastaava luettelo. Yritykset voivat käyttää luetteloon tulevia tietoja mm. kaupankäynnin edellytysten varmistamiseksi.